Vai on meidän blogissa ihan kuollutta. Se on kyllä ihan totta. Kaikille huolestuneille kuitenkin tiedoksi, että elossa edelleen ollaan, kaikki kolme. Jotenkin kun koiraharrastaminen ei varsinaisen harrastamisen muodossa ole ollut enää nii aktiivista niin tänne blogiinkaan ei sitten ole ollut mitään niin erityistä kerrottavaa. Toisaalta välillä kerrotavaa on ollutkin, mutta en silti ole saanut aikaiseksi blogia päivittää. Mainittavan arvoista on ainakin se, että Pyry sai oman kodin maatilalta, jossa se on asustanut onnellisesti jo joulusta lähtien. Myös kaikki Janen pentujen kuulumiset ja saavutukset ovat nekin tietysti tärkeitä ja toivon, että saan niistä tietoa jatkossakin, vaikka tiedot eivät tänne blogiin päivittyisikään. Kaiken kaikkiaan on jotenkin tuntunut, että tämänkin ajan mitä tämä blogin pitäminen vie on halunnut käyttää siihen itse asian tekemiseen eikä siitä kirjoittamiselle ole enää jäänyt aikaa. Mistä muutos johtuu.. ehkä työelämään siirtymisestä, asenne muutoksesta, elämäntilanteesta tai siitä, että koirat ikääntyy.. en tiedä. Omat koirat on silti edelleen isossa osassa omaa elämää, vaikka aktiivisempi harrastaminen onkin nyt jäänyt vähäiseksi. Ja vaikka blogissa onkin kuollutta niin hyvä seura ihmisten ja koirien muodossa kiinnostaa aina, joten mistään katoamistempusta ei ole kyse!
Eilen käytiin Espoonlahden lehtojensuojelualueella Fiskarsin mäellä kolmestaan katsomassa miltä siellä lehdossa näyttää.
Hienolta näytti. Puut oli isoja ja kaiken maailman kiinnostavaa kasvillisuutta oli vaikka kuinka. Janea tosin kiinnosti enemmän hakamaisemaa hoitaneiden lehmien jätökset, joissa se ehtikin pyörimään jo ensimmäisen viiden minuutin aikana. Paska juttu, ei muuta kuin pesulle!
Jane leikattiin toukokuussa tähystämällä ja on toipunut siitä tosi hyvin ja nopeasti. Nyt ei tarvi enää miettiä juoksuja ja koirien erottamista juoksujen ajaksi. Ihanaa. Luka taas odottelee kymppisynttäreitään kesäkuun lopulla.