torstai 30. huhtikuuta 2009

Hakutreenit

Oltiin Lukan ja Janen kanssa hakutreeneissä viime sunnuntaina ja tiistaina. Lukan kanssa on ollut vähän epäselvyyttä siitä mihin ilmaisutyyliin sitä aletaan kouluttamaan. Sunnuntaina sitä oltiin opettamassa rullakoiraksi ja tiistaina se muutettiin takaisin haukkuvaksi, että sillä tavalla saatiin sekoitettua koiran pää jo ihan alkumetreillä :D Sunnuntain treeneissä Lukan kolme maalimiestä löytyi hyvin ja nopeasti. Rullahösellys toi mukaan hieman mielenkiintoisia kuvioita, mutta ei siitä sen enempää.


Jane oli ihan ensimmäisenä vuorossa, ja se pääsi juoksentelemaan alueella jo ennen treenien alkua. Janekin etsi kolme maalimiestä, joista ensimmäinen oli helppo. Toiselle yritin lähettää Janen ensimmäistä kertaa valmiille, mutta Jane katsoi minua sen näköisenä, että ei siellä ketään ole, kun en ole nähnyt enkä kuullut siellä ketään olevan. Yritin lähettää Janen muutamaan kertaan, mutta se ei lähtenyt mihinkään. Mukaan otettiin ääniapu ja maalimies löytyi heti. Halusin testa vielä syttyikö Janella lamppu sen suhteen, että metsässä on todella joku silloin kun mamma lähettää etsimään, vaikka mitään apuja ei olisikaan tullut. Tämän vuoksi myös kolmas otettiin valmiina. Jane lähti heti etenemään käskystä upposi kohtuullisen syvään ja lähti juuri vähän ennen maalimiestä kaartamaan takaisinpäin. Heti kohta Jane pysähtyi, katsoi minua keskilinjalla ja lähti takaisin sinne missä oli juuri ohittanut maalimiehen, löysi sen ja sai palkan hienosta työstä. Janelta otettiin liivit pois, ja se sai vielä höseltää metsässä, jonka jälkeen kytkin koiran. Siukku lähti kävelemään keskilinjaa kohti ja Jane hinkui perään etsimään lisää maalimiehiä. Ei lopu into kesken tällä tytöllä. Treenit olivat kuitenkin Janen osalta ohi ja sen autoon ja otin Lukan. Kun lähdimme Lukan kanssa autolta Jane jäi ulaamaan meidän perään ja kun palasin Lukan kanssa autolle Jane oli repinyt takatilan kalterin irti kiinnikkeistään+yhden kiinnikkeen irti ja istui tyytyväisenä hemmetin rapasena takapenkillä. Laitoin verkon takaisin kiinni, koirat takatilaan ja lähdin jatkamaan treenejä. Kun treenien loputtua palasin autolle, oli verkko taas revitty irti ja kaksi niin rapasta, tikkusta ja neulasilla päällystettyä koiraa kun olla voi istui autossa toinen etu, toinen takapenkillä. Laitoin verkon jälleen kiinni ja koirat takatilaan. Ja voitte kuvitella miltä auto näytti: takatila oli lattiasta kattoon täynnä rapasia tassunjälkiä kun Jane oli työskennellyt kalteria irrottaakseen, kalterin maalipinta oli kärsinyt Janen hapailun jäljiltä, penkit täynnä rapaa, tikkuja ja neulasia ja ikkunat mähmäsiä. Minua hieman harmitti.


Tiistaina Luka etsi jälleen kolme maalimiestä. Kaksi valmista ja haamu. Ensimmäinen maalimies oli piilossa piilon ovi auki. Luka lähtee suuhteellisen kivasti suoraan ja uppoaa metsään hyvin. Maalimiehet löytyivät jälleen nopeasti, eikä maalimiesmotivaatiossa ole ongelmia. Ehdotinkin että Lukan treenejä voisi alkaa viemään hieman eteenpäin ja alkaa valmistaa Lukaa pienillä harjoitteilla tyhjiin pistoihin.


Jane pääsi taas ensimmäisenä meidän mukaan tallaamaan aluetta. Janea yritettiin myös saada haukkumaan, kuitenkin tuloksetta. Tämän jälkeen Jane etsi kolme maalimiestä. Ensimmäinen oli valmis ja Jane lähti etenemään jälleen heti käskystä, eikä sillä ole ongelmaa irrota minusta. Selvästikin se koki ahaa-elämyksen tuon valmiin maalimiehen suhteen sunnuntain treeneissä, sillä tällä kertaa se ei epäröinyt hetkeäkään lähteä etsimään ilman apuja. Kaksi seuraavaa oli helppoja, eikä niiden etsimisessä ollut minkään moista ongelmaa. Jane menee innoissaan aika lähelle maalimiestä, kuitenkin selvästi ystävällisin aikein ja häntää heiluttaen kuitenkin hieman koheltaen niin kuin nuoren koiran tapoihin monesti kuuluu. Treenien jälkeen Jane olisi vielä mielellään etsinyt lisää maalimiehiä, mutta vein sen kuitenkin autoon. Jane jäi autoon YLLÄTYS YLLÄTYS ihan hiljaa ja tyytyväisenä, vaikka otin Lukan seuraavaksi treenaamaan. Auto oli parkkeerattu perä hakualueelle päin, niin että Jane voisi katsoa ikkunasta sinne suuntaan, eikä sen tarvitsisi tavoitella pääsyä auton sisälle ja siten lähemmäs hakualuetta, mikäli auto olisi toisinpäin. Lukan treenien jälkeen palautin sen autoon ja neiti istui tyytyväisenä auton takatilassa. Lähdin jälleen hakualueelle ja YLLÄTYS YLLÄTYS Jane oli jälleen ihan hipi-hiljaa ja sitä se oli ihan treenien loppuun asti eikä takatilasta ollut enää murtauduttu autoon! Jes!

17-19.4 Räfsö

Toissa viikonloppu vietettiin koirien kanssa Kirkkonummen edustalla saaressa. Ensin koirien ei pitänyt lähteä mukaan, mutta kun emme saaneet järjestettyä koirille luotettavaa, mukavaa ja edullista hoitopaikaa, lähtivät koirat lopulta mukaan. Reissu sujui todella hienosti ja koirat nauttivat saaristolaiselämästä täysin siemauksin. Janella oli edessä ensimmäinen venereissu sitten pentuaikojen. Vähän meinasi tyttöä hirvittää veneeseen kipuaminen ja lopulta Jane pääsi veneeseen Ollin sylin kautta. Veneessä Jane kuitenkin osasi hienosti rauhoittua istumaan. Lukalta vene reissu sujui kuin vanhalta tekijältä, vaikka ei sekää veneessä ole montaa kertaa ollut. Takaisintulomatkalla Janekin uskaltautui hyppäämään omin avuin laiturilta veneeseen, joskin tapahtumaa edelsi pienoinen ulina.

Saari oli seurakunnan hallussa, eikä siellä ollut meidän kalaporukan lisäksi muita kuin saarivahti ja hänen koiransa Eve. Koirat saivat olla vapaana koko viikonlopun ja juosta saarella mielin määrin. Kuvassa Luka ja Jane vahtivat rantakiviltä siiankalastustouhuja ja nuotion virittelyä.

Tässä Luka ja muut kalamiehet. Kalamiehet todennäköisesti vahtivat vapojaan, kun Luka taas vahti kalamiehiä, joista jokainen haukuttiin yhdessä ja erikseen joka välissä.

Tässä on Janen ja Ollin ensimmäinen siika

Jane ja Luka nauttivat päivällistä mökin edustalla. Ensimmäinen päivä oli mukavan aurinkoinen, mutta tuulinen.

Mutta seuraava aamu toi mukanaan järkytyksen kun mökin piha näytti tältä. Koirat sen sijaan olivat innoissaan lumipeitteestä.

Luka lumisella kalliolla aamuauringon paisteessa.

Myös toinen päivä oli aurinkoinen ja lumi sulasi pian pois, tuulisuus jatkui. Suurin osa päivästä vietettiin pihalla ja useimmiten rannassa. Koirat eivät malttaneet jättää meitä, ja palata mökille, vaan käpertyivät rannalle kerälle kuin napaketut.

Jane nauttii viimeisistä lumen rippeistä sammalpedillä.

Kuvassa Jane ja jotusenet. Janella on suuri mielenkiinto kaikkea liikkuvaa kohtaan. Menipä se melkein uimaankin lokin perässä. Oli kuitenkin kummallista että, kumpikaan koirista ei reagoinut oikeastaan lainkaan joutsenpariskuntaan, jotka lipuivat vähän väliä meidän läheisyydessä hyvin lähellä rantaa. Koirat eivät tuntuneet edes huomaavan niitä. Kuvan otto hetkellä menimme kalastamaan joutsenten suosimalle alueelle, jolloin ne alkoivat kähistä meillä. Tämä sai Janen huomion kiinnittymään Joutseniin, mutta tapauksen jälkeen sama välinpitämättömyys jatkui.

Olen aina ollut sitä mieltä, että mikäli Jane joutuisi luonnon armoille, sillä ei olisi hätäpäivää. Se on niin ahne, että se söisi vaikka männynkäpyjä täyttääkseen vatsansa. Ruuanetsintävietti on myös hyvin vahva. Se on jo todistettu, että marja kuin marja uppoaa janen masuun, oli se sitten mustikka, mansikka, vadelma, ruusunmarja tai vaikkapa mustamarja-aronian marja... Todennäköisesti myöskin myrkkymarjat uppoaisivat :( No saaressa Janen suusta roikkui lähes taukoamatta pala rakkolevää, jota se mutusti menemään koko ajan. Suurimmaksi osaksi se tyytyi syömään kallioille kuivannutta levää, mutta muutamaan otteeseen Jane yritti myös sukellella rannasta tuoreversiota. Jane on siis nähtävästi ymmärtänyt tämän ravintoloissakin tarjotun kulinaristisen elämyksen arvon. Kalanperkeiden metsästys ja nuotion ympäryksen putsaaminen kuuluivat myös Janen merellisiin harrastuksiin. Luka ja Jane söivät myös kilpaa metsäneläinten jätöksiä, joten saaressa lisääntynyt energian kulutus korvattiin täsmällisesti lisäravinnolla. Ja kaiken kruunaa tietysti se, että Jane varasti myös kalakaverin makkarat ja veti ne hetkeäkään epäröimättä vatsansatäytteeksi. Kaikin puolin siis hyvä reissu!

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Pääsiäiskuulumisia


Kotisivujen onglemien takia päätin minäkin avata Lukalle ja Janelle blogin. Mikäli saan jatkossa kotisivut jälleen kuntoon, linkitän tämän sivuston sinne. ...ja olihan meidänkin jo aika tutustua tähän blogi-maailmaan :D

Ennen kuin lähdettiin viettämään pääsiäistä, meillä juhlittiin JYPiä koko perheen voimin.

Sessujen pääsiäinen vierähti Pohjanmaalla kokkoja katsellen. Koirat nauttivat vielä hyvinkin talvisista tunnelmista, mikä sopi tietenkin niille mainiosti. Luka on jo heti tukalalla kehonkielellään ilamissut mitä se on mieltä lämpenevästä ilmasta.