sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Treeniä ja polskuttelua

Viime torstain tottelevaisuus treeneissä mukana oli vain Jane. Luka jatkoi vielä lepäilyä kotona, vaikka virtaa alkaa ollakin koirassa jo ihan normaalisti. Treenit Janen kanssa menivät ihan mukavasti. Edelleen seisomista pitää harjotella ja luoksetulon suoraa istumisasentoa edessä. Otettiin myös porukalla paikalla makuuta. Kerran taisi Jane nousta. Siinä vaiheessa kun viereisen koiran omistaja käy välipalkkaamassa koiraa, alkaa Janellakin häntä väpättää tyyliin mulle kans mulle kans, ja sit Janen keskittyminen saattaa sen verran herpaantua että neiti nousee ylös. Treeniä, treeniä.


Kävin katsomassa Keski-Suomen kennelkerhon Vepe-treenejä. Aikamoista hässäkkää oli :) ja suurin osa osanottajista koostui noutajista. Ajattelin että voisin käydä Lukan kanssa tutustumassa lajiin, kun siltä sujuu hoffimaiseen tapaan tuo polskuttelu aika mukavasti. Ollaan treenattu nyt kotona tavaran viemistä ihmiseltä toiselle. Näin olisi tarkotus valmistella koiraa viemään tavaraa rannasta veneeseen. Tuo tavaran kuljettaminen alkoi sujua yllättävänkin hyvin! Toinen asia mitä pitäis harjotella on köyden hakeminen vedestä, se köysi kun tuppaa olemaan aika huomaamaton siellä vedessä.


Jane kävi myös toissapäivänä ensimmäistä kertaa uimassa. Oli kyllä sen näköstä räpiköintiä, että ei meinannut emännän ilme pysyä peruslukemilla. Ensimmäisen uintikerran jälkeen Janea ei oikeen enää innostanut mennä uimaan asti. Sen verran shokeeraava tais olla tuo ensimmäinen uintikerta :D No eilen sitten jatkettiin tutustumista vesielementtiin. Jane pääsi jo juonesta kiinni ja oli innoissaan lähdössä hakemaan keppiä vedestä, tosin tyyli oli edelleen jonkin verran, sanottaisiinko, erikoinen :D Neiti läpsyttelee etukäpälillä uintiliikkeitä niin, että se kauhoo veden päältä, jolloin vesi tietysti räiskyy Janen naamalle. Huvittavan näköstä touhua :D Pitää varmaan hankkia Janelle uimalasit :D


Nyt on myös Hovawart ry:n kesäleirin osallistumismaksu maksettu. Janen kanssa osallistutaan siis puoleksi viikkoa hakukoulutukseen, ja paikalle olisi tarkoitus saapua tiistaina. Sen lisäksi ilmoitin molemmat koirat Laukaan kaikkien rotujen näyttelyyn heinäkuulle. Tervakoski muhii vielä mietintämyssyssä.

torstai 28. toukokuuta 2009

Tervehtymistä

Vihdoinkin reilun viikon sairastelun jälkeen, ja erityisesti puolentoista tylosin-antibioottitabletin jälkeen, Luka koki "ihmeparantumisen". Tylosinia on nyt jatkettu ja koiran vointi on erinomainen. Keskustelin asiasta myös eläinlääkärin kanssa, emmekä ole suinkaan ainoita jotka ovat kokeneet tylosinin ihmeitätekevän vaikutuksen. Asiasta on myös kuulemma tehty tarkempaatutkimusta yliopiston toimesta. No, johtipa parantumiseen mikä tahansa, pääasia on että koiruus on taas kunnossa. Luka kerkesi laihtua taudin aikana melkoisesti, joten nyt kerätään lisää painoa ja käydään rauhallisilla hihnalenkeillä.


Janekin on käyttäytynyt koiriksi, eikä neiti ole enää päässyt varastamaan ruokaa. Sen sijaan eilen yksi kukka oli käyty nykkimässä parvekeruukusta :/ Syyllisen paljasti Janen multainen kieli :D

perjantai 22. toukokuuta 2009

Mahatautia ja Sikailua

Lukalla on taas kunnon mahapöpötartunta. Oksentaa ja ripuloi. Tauti alkoi lauantaiaamuna, eikä vieläkään olla oikein niskanpäällä. Ensin syötin Lukalle Canicur-kuurin, jolla ei ollut juurikaan mitään vaikutusta. Sen jälkeen hain keskiviikkona eläinlääkäriltä yli 90 eurolla lääketarpeita. Oksentaminen on loppunut, mutta silti Luka näyttää pahoinvoivalta ja ilmeisesti olo on aika kuvottava, sillä kun Luka hieman köhäsee, niin saman tien ylös nousee pari nappulaa tai vettä jota mahassa on. Koira on vaisu ja laihanlainen. Tuntuu kuitenkin että parempaan päin oltaisiin menossa. Onhan siitä edellisestä vatsataudista jo puolisen vuotta, että sinällään ihan pitkän jakson on Luka ollut terveenä ja ruokahalu hyvä. On se vaan ihnottavaa että sitten kun se tauti tulee päälle niin se sitten kehittyy oikein megaluokan pöpöksi.


Jane on sen sijaan sikaillut. Se on alkanut varastella ruokaa. Onneksi kuitenkin lähinnä koiranruokaa tai sille tarkoitettua ruokaa, mutta yhtä kaikki luvatta. Jätin yhden kerran Janen treenimakkarat pöydälle odottamaan siksi aikaa, että käyn ensin treenaamassa Lukan kanssa. Kun tulin sisälle, niin makkarat oli "tietysti" kadonneet. Tämän jälkeen yksin jäätyään Jane käy useasti nuohoamassa keittiön tasot läpi, on kaatuneita laseja ja lusikoita lattialla yms... pitäis saada neiti joskus rysänpäältä kiinni niin pääsis torumaan.
No nyt sitten kun Luka on ollut kipeänä ja saanut useaan otteeseen lääkettä päivässä, niin Jane on sitten tietysti kytännyt innolla vieressä, tyyliin MULLE KANS, MULLE KANS! Ja on tainnut käydä vähän neidin luonnolle, kun ei olekaan saanut samaa tavaraa kuin Luka. Tästä sisuuntuneena Jane on protestoinut asiaa murtautumalla Lukan (kalliille toipilasruoka) ruokapussille ja vetänyt nappuloita mahan täydeltä. Vähän näytti neiti sen jälkeen pullealta ja yöllä maistui vesi vähän väliä. No onneksi siitä ei näyttänyt Janelle koituvaan mitään haittaa. Jane ei myöskään tainnut sitä itse kokea haitalliseksi, sillä seuraavana päivänä kun olin siirtänyt Lukan ruokapussin eteisestä vessaan turvaan, oli Jane murtautunut sinne. Kun tulin käyttämästä Lukaa pissalta niin siellä veti neiti nappuloita menemään pää ruokapussissa. Eikä tässä vielä kaikki. Myöhemmin illalla tarjosin pelkästään Lukalle ruokaa, sillä oltiin menossa Janen kanssa treeneihin ja ajattelin että Jane saa ruokansa siellä. Annoin Lukalle ruuan ja Jane meni tietysti omalle ruokapaikalleen odottamaan omaa kuppiaan. Voi luoja sitä pöyristynyttä ilmettä kun se tajusi että hänelle ei tulekaan kuppia. No Luka ei kuitenkaan syönyt ruokaansa, jolloin nostin sen tiskipöydälle ja lähdin käyttämään sitä pissalla ennen kuin lähdetään Janen kanssa. Kun tulin sisälle oli kuppi tiskipöydällä tyhjänä ja hyvin nuoltuna. Taisi Jane ajatella, että koska selvästikin unohdin ojentaa hänelle kupin, niin sen on sitten parempi itse pitää huoli siitä että ruoka tulee syötyä. Siinä piti vähän miettiä, että voinko edes mennä Janen kanssa treeneihin kun siellä pitäis palkata ruualla, jota Jane oli saanut jo vähintään parin koiran edestä... Uskomatonta meininkiä kyllä neidiltä, kun ennen on saanut olla kaikki pöydillä ihan rauhassa! no mutta eikös sitä sanota että tilaisuus tekee varkaan :D Tällä hetkellä Lukan ruokasäkki on saunan lauteilla turvassa, katsotaan millon neiti taiteilee itsensä sinne ;D Mistä tämä ääretön ahneus muuten tulee? Isän vai äidin puolelta vai molemmilta?

Vähän ikävää kun torun Janea niin Lukakin ottaa siitä itseensä, vaikka ihan suoraan torun Janea. Taitaa tuo koiraherra olla vähän herkkis. Harmittaa vaan kun on kipeänä ja sitten vielä ottaa torumisetkin itteensä.

Mentiin sitten kuitenkin Janen kanssa treeneihin. Saatiin vähän vinkkejä noutoon. Tuntuu vaan että siinä menee iäisyys ennen kuin nouto on hanskassa. Muuten saatiin kouluttajalta paljon kehuja ja Jane teki hyvää työtä. Ei ottanut kouluttajasta eikä muusta porukasta häiriötä. Teki maahanmenon ja istumisen nopeasti. Paikallaanseisomista tulee nyt vähän tehokkaammin treenata ja olla tarkkana sen kanssa, ettei Jane ota yhtään askelia. Vähän tarkemmin sais kuulemma myös valita mistä koiraa palkkaa. Välillä palkkasin vähän turhan väljistä perusasennoista ja seuraamisesta. Seuraamisesta pitäs myös yrittää karsia pomppimista, vaikka Jane ei olekaan kenguru pahimmasta päästä. Kaiken lisäksi kuulemma ilmottautuminen terviksen tokoon pitäis ehottomasti olla jo tehtynä ;D Voi kuitenkin olla etten vielä ihan sillon tunne, että oltaisiin kisakunnossa...

maanantai 11. toukokuuta 2009

KeHo:n tottistreenit

Vähän tottelevaisuus kuulumisa treeneistä. Lukalla ei taas ollut into mitenkään ylimmillään, tehtiin muutama juttu ja sitten koira autoon. Mielestäni se aiemmin auttoi tuhon Lukan kyllästymiseen, että tehtiin sen kanssa kentällä vaan hetken aikaa kivoja juttuja. Kotosalla voidaan sitten hinkata ehkä pikkuisen enemmän, välillä ei sielläkään.

Jane taas höseltää alkuun vähän liiankin kanssa. Se tarvii sellaisen pienen rauhoittelu hetken kun sen ottaa autosta ulos. Sillä on kauhea into päästä tekemään juttuja, mutta siinä innossa se ei oikein pysty kuuntelemaan mitä siltä pyydän ja toisaalta se ehtii tarjota miljoona eri juttua, jos makupala ei tule oikeasta suorituksesta salamana. Sitten kun se on saanut purettua suurimman innostuksensa se tekee todella innokkaasti töitä ja kuuntelee tarkkaavaisesti. Sen kanssa on todella mukava tehdä töitä. Se on hyvin motivoitunut ja sen takia aikaa ei tarvitse kuluttaa siihen, että saisi koiran innostumaan yhdessä tekemisestä, vaan voi keskittyä liikkeiden harjoittelemiseen. Pitää yrittää kuitenkin pitää treenit riittävän yksinkertasina, eikä sortua opettamaan liian monia liikkeitä yhtä aikaa ja pitää samalla mielessä se ettei tee treeneistä liian vaikeita ja vaadi Janelta enemmän kuin mitä olen sille opettanut.

Kreativ Blogger award

Kiitosta vaan kennel Karoonalle heidän meille antamastaan tunnustuksesta ja tsempityksestä!

Palkinto toi mukanaan myös haasteita, sillä se edellyttää, että myös me välitämme sen eteenpäin kolmelle bloggaajalle. Hastavaa tämä on siksi, että olemme vasta juuri tutustuneet tähän blogimaailmaan. Niimpä päätinkin lähettää kiertopalkinnon eteenpäin molemmille Janen sisaruksille Karoonan Samoojalle ja Karoonan Samvaisille. Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä palkinto menee Nooran ja Juhon blogiin "Elämyksiä siiman päässä", josta löytyy pääasiassa tarinaa Nooran ja Juhon Thaimaan-Uuden Seelannin-Australian matkasta. Sieltä löytyy mahtavia kuvia ja mukavia tarinoita matkan tiimoilta, joita olen käynyt katselemassa ja lukemassa kateudesta vihreänä.


Kreativ Blogger award-palkinto myös edellyttää teidät seuraavaan:

1. Kopioi Kreativ Blogger palkintologo blogiisi
2. Tee linkki hänen blogiinsa keltä tunnustuksen sait
3. Anna tunnustusta 3:lle muulle blogille
4. Lisää blogiisi linkit heidän blogeihinsa
5. Jätä heidän blogeihinsa kommentti, että tietävät saaneensa tunnustusta.