Ryhdistäytymistä

Reissu on nyt tehty ja onneksi molemmat koirat saivat mukavat hoitopaikat loman ajaksi! Valtava kiitos Janen veljelle Veetille perheineen sekä tädilleni perheineen, teitte lomastamme mahdollisen!

Oli mukavaa huomata, että molemmissa paikoissa koirat olivat viihtyneet todella hyvin! Koirien jättäminen hoitopaikkoihinsa ennen reissua ei sujunutkaat ihan yhtä positiivisissa tunnelmissa... Jätimme ensin Janen Veetin luo. Luka odotti autossa, kun sisarukset tapasivat toisensa. Jane ja Veeti tulivat hyvin toimeen ja hetken kuluttua päätimmekin jatkaa matkaa tätini luo. Luka meni aivan pois tolaltaan kun Jane jäi matkasta, se piipasi ja vinkui levottomana. Muutaman kymmenen kilometrin jälkeen pysähdyttiin ja Luka oli meidän kaikkien suureksi iloksi aivan kuralla. Onneksi olin pakannut Lukalle lääkkeitä mukaan siltä varalta, että meidän mielialapotilaalla menee maha sekaisin. Ei muuta kuin lääkettä koiraressulle, ja pähkäilemään mitä tehtäisiin Lukan hoitoonmenemisen kanssa. Oli aika kamalaa viedä kovassa ripulissa oleva koira muille hoitoon :( Jäätiinkin sitten tädilleni yöksi, niin että voisimme itse huolehtia Lukasta yön yli (aamulla piti olla kentällä). Yö meni yllättävän hyvin, eikä Luka pyytänyt pihalle lainkaan, ja niimpä lopulta Lukakin jätettiin hoitopaikkaan hyvillä mielin, joskin tädilläni perheineen varmasti kaikui korvissa kauhujutut Lukan pahoista mahataudeista. Onneksi lääkkeet kuitenkin auttoivat ja Luka tervehtyi samantien ja kaikki meni lopulta hoidossa vallan hienosti!

Kun päästiin Suomeen keräiltiin koirat kyytiin ja lähdettiin ajelemaan kotia kohti. Jo matkalla olo alkoi olla melkoisen flunssainen. Mitä pidemmälle matka jatkui, sitä tukalammaksi olo kävi. Siitä alkoikin sitten ikävä ja kohtuullisen pitkä flunssa :( Minä olen ollut lähinnä sänkypotilaana ja koirat ovat joutuneet heti totuttautumaan ylitylsään kotielämään, kun en ole jaksanut niiden kanssa mitään touhuta. Olli on saanut hoitaa koirien lenkityksen. Yllättävän hyvin on kyllä koirillekin pötköttely maistunut! Ilmeisesti kyläilyviikko kulutti koirien energiaa normaalia enemmän. Erityisen harmillista flunssailu oli siksi, että viime viikonloppuna oli hakuporukalla aktiivinen koulutusviikonloppu, johon Alhaisten Paavo ja Marja olivat luvanneet tulla meitä opastamaan, ja me (Minä+Luka+Jane) jouduimme jättäytymään touhusta pois. Harmitus oli kyllä aivan hirvittävä, mutta eihän sille mitään voinut.

Flunssa alkaa pikkuhiljaa hellittää ja intoa koirien kanssa touhuamiseen on kovasti. Tänään käytiin jo pihalla hyppimässä koirien kanssa vähän estettä. Hakutreeneihin olisi myös kiva päästä pian. Toivottavasti nyt oikeasti saadaan hyvä draivi treenailuun, sillä tuntuu että viime aikoina ei olla saatu mitään aikaan. Koko syksy on ollut todella rikkonainen kun oli ne Janen juoksut ja sitten pari tenttiä ja koulukiireitä ja sitten tuo matka ja nyt vielä viho viimeisenä tämä flunssa :( No jospa se tästä iloksi muuttuisi!