Hakutreenit

Oltiin Lukan ja Janen kanssa hakutreeneissä viime sunnuntaina ja tiistaina. Lukan kanssa on ollut vähän epäselvyyttä siitä mihin ilmaisutyyliin sitä aletaan kouluttamaan. Sunnuntaina sitä oltiin opettamassa rullakoiraksi ja tiistaina se muutettiin takaisin haukkuvaksi, että sillä tavalla saatiin sekoitettua koiran pää jo ihan alkumetreillä :D Sunnuntain treeneissä Lukan kolme maalimiestä löytyi hyvin ja nopeasti. Rullahösellys toi mukaan hieman mielenkiintoisia kuvioita, mutta ei siitä sen enempää.


Jane oli ihan ensimmäisenä vuorossa, ja se pääsi juoksentelemaan alueella jo ennen treenien alkua. Janekin etsi kolme maalimiestä, joista ensimmäinen oli helppo. Toiselle yritin lähettää Janen ensimmäistä kertaa valmiille, mutta Jane katsoi minua sen näköisenä, että ei siellä ketään ole, kun en ole nähnyt enkä kuullut siellä ketään olevan. Yritin lähettää Janen muutamaan kertaan, mutta se ei lähtenyt mihinkään. Mukaan otettiin ääniapu ja maalimies löytyi heti. Halusin testa vielä syttyikö Janella lamppu sen suhteen, että metsässä on todella joku silloin kun mamma lähettää etsimään, vaikka mitään apuja ei olisikaan tullut. Tämän vuoksi myös kolmas otettiin valmiina. Jane lähti heti etenemään käskystä upposi kohtuullisen syvään ja lähti juuri vähän ennen maalimiestä kaartamaan takaisinpäin. Heti kohta Jane pysähtyi, katsoi minua keskilinjalla ja lähti takaisin sinne missä oli juuri ohittanut maalimiehen, löysi sen ja sai palkan hienosta työstä. Janelta otettiin liivit pois, ja se sai vielä höseltää metsässä, jonka jälkeen kytkin koiran. Siukku lähti kävelemään keskilinjaa kohti ja Jane hinkui perään etsimään lisää maalimiehiä. Ei lopu into kesken tällä tytöllä. Treenit olivat kuitenkin Janen osalta ohi ja sen autoon ja otin Lukan. Kun lähdimme Lukan kanssa autolta Jane jäi ulaamaan meidän perään ja kun palasin Lukan kanssa autolle Jane oli repinyt takatilan kalterin irti kiinnikkeistään+yhden kiinnikkeen irti ja istui tyytyväisenä hemmetin rapasena takapenkillä. Laitoin verkon takaisin kiinni, koirat takatilaan ja lähdin jatkamaan treenejä. Kun treenien loputtua palasin autolle, oli verkko taas revitty irti ja kaksi niin rapasta, tikkusta ja neulasilla päällystettyä koiraa kun olla voi istui autossa toinen etu, toinen takapenkillä. Laitoin verkon jälleen kiinni ja koirat takatilaan. Ja voitte kuvitella miltä auto näytti: takatila oli lattiasta kattoon täynnä rapasia tassunjälkiä kun Jane oli työskennellyt kalteria irrottaakseen, kalterin maalipinta oli kärsinyt Janen hapailun jäljiltä, penkit täynnä rapaa, tikkuja ja neulasia ja ikkunat mähmäsiä. Minua hieman harmitti.


Tiistaina Luka etsi jälleen kolme maalimiestä. Kaksi valmista ja haamu. Ensimmäinen maalimies oli piilossa piilon ovi auki. Luka lähtee suuhteellisen kivasti suoraan ja uppoaa metsään hyvin. Maalimiehet löytyivät jälleen nopeasti, eikä maalimiesmotivaatiossa ole ongelmia. Ehdotinkin että Lukan treenejä voisi alkaa viemään hieman eteenpäin ja alkaa valmistaa Lukaa pienillä harjoitteilla tyhjiin pistoihin.


Jane pääsi taas ensimmäisenä meidän mukaan tallaamaan aluetta. Janea yritettiin myös saada haukkumaan, kuitenkin tuloksetta. Tämän jälkeen Jane etsi kolme maalimiestä. Ensimmäinen oli valmis ja Jane lähti etenemään jälleen heti käskystä, eikä sillä ole ongelmaa irrota minusta. Selvästikin se koki ahaa-elämyksen tuon valmiin maalimiehen suhteen sunnuntain treeneissä, sillä tällä kertaa se ei epäröinyt hetkeäkään lähteä etsimään ilman apuja. Kaksi seuraavaa oli helppoja, eikä niiden etsimisessä ollut minkään moista ongelmaa. Jane menee innoissaan aika lähelle maalimiestä, kuitenkin selvästi ystävällisin aikein ja häntää heiluttaen kuitenkin hieman koheltaen niin kuin nuoren koiran tapoihin monesti kuuluu. Treenien jälkeen Jane olisi vielä mielellään etsinyt lisää maalimiehiä, mutta vein sen kuitenkin autoon. Jane jäi autoon YLLÄTYS YLLÄTYS ihan hiljaa ja tyytyväisenä, vaikka otin Lukan seuraavaksi treenaamaan. Auto oli parkkeerattu perä hakualueelle päin, niin että Jane voisi katsoa ikkunasta sinne suuntaan, eikä sen tarvitsisi tavoitella pääsyä auton sisälle ja siten lähemmäs hakualuetta, mikäli auto olisi toisinpäin. Lukan treenien jälkeen palautin sen autoon ja neiti istui tyytyväisenä auton takatilassa. Lähdin jälleen hakualueelle ja YLLÄTYS YLLÄTYS Jane oli jälleen ihan hipi-hiljaa ja sitä se oli ihan treenien loppuun asti eikä takatilasta ollut enää murtauduttu autoon! Jes!