lauantai 10. syyskuuta 2011

Toko AVO 10.9.2011

Päästiin Janen kanssa pitkästä aikaa kisaamaan, kun Pieksämäellä järjestettiin toko-kisat. Ensimmäinen startti AVO-luokassa oli siis edessä. Tuomarina Riikka Pulliainen, oikein mukava ja asiallinen. AVO-luokka oli päivän ensimmäisenä vuorossa ja merkitty alkavaksi jo klo 9. Säännöt kun velvoittavat olemaan paikalla 1/2h ennen kisoja ja ajomatkaakin oli reilun tunnin verran suuntaansa niin herätyskello soitti ihanaa sävelmää jo 5.45. Matkaseuraksi kisoja katsomaan lähti myös Mona, ja sainkin nakitettua hänet kuvaamaan meidän kisasuorituksen.

Olin ajatellut että treenaan enemmän näitä kisoja varten, mutta jotenkin se aika on vaan humahtanut ja viime viikonloppuna tajusin etten ollutkaan treenannut paljon yhtään. Päätinkin sitten soittaa Sannalle, josko hän pääsisi Lugan (Hoffenheimin Bulvanus) kanssa treenaamaan tokoa. Se sopi heille ja käytiin sitten sunnuntaina vähän treenaamassa. Sannalta ja Lugalta, jotka ovat jo AVO luokan läpäisseet sain arvokkaita vinkkejä ja suoritusohjeita AVO-luokkaan. Se oli myös silmät avaava päivä monessa suhteessa. Tajusin, että kaukokäskyt ja luoksetulon pysäytys ovat vielä aivan vaiheessa. Hyppyäkään ei olla otettu moneen viikkoon ja silloinkin olen hypyyttänyt Janea vain esteen yli, en vaatinut minkäänlaisia AVO-luokan kiemuroita. Viime viikolla otettettiinkin sitten kaukokäskyt ja luoksetulon pysäytys tehotreeniin. Kaukokäskyt sain toimimaan aika pienellä vaivalla, mutta luoksetulon pysäytys ei lähtenyt millään toimimaan. Jane valui aina lähemmäs ja lähemmäs. Kaksi päivää ennen kisoja päätin vaihtaa merkin käskysanasta käsimerkkiin ja sitä ehdittiin treenata vain muutama kerta.

Eilen kävin vielä palauttamassa itseni maan pinnalle. Ajattelin että tehdään vielä nuo kaukkarit ja luoksetulon pysäytys. Täällä oli satanut koko päivän ja kenttä oli märkä muttei vetinen. Janen sai pakottaa maahan (makupalan avulla) ja se yritti viimeiseen asti pitää kyynärpäät ja mahan irti maasta. Kaukokäskyissä Jane näytti mulle ainakin mielessään keskisormea: "juman kauta akka, kun halusit mut tänne maahan niin täällä pysyn". Tein muutaman toiston ja aina sama juttu. Luoksetulon pysäytys menikin sitten paremmin. Jännä juttu mutta ainakin jännitys laukes siltä illalta ihan täysin. Ollikin tuumas, että hyvällä tuurilla saadaan just ja just 160 pistettä mutta todennäköisemmin pistesaldo olisi jotain 120 luokkaa :D. Kisaan lähdettiin siis aika lailla sillä mielellä, että tietyt liikkeet on hyvässä hallussa, tietyt menee onnistuessaan nappiin mutta epäonnistuessaan aivan penkin alle ja ne oli siis vielä aika huteralla pohjalla (mitäpä muuta se vois olla kun vielä paripäivää ennen kisoja vaihdetaan tekniikat ihan toisiin (luoksetulo)) :D. Joidenkin liikkeiden kohdalla onnistuminen oli lähinnä toivon varassa. Tyyliin, "kyllä se Jane osaa hypätä esteen yli käskystä, istua käskystä ja tulla luo käskystä, toivotaan että se tekee ne myös ketjussa käskettäessä :D.

Kisat järjestettiin onneksi hallissa, joten sateista ja märästä maasta ei onneksi ollut harmia. AVO-luokassa kisaajia oli 9. Jane oli koko ajan innokas, mutta liike suorituksissa ei ollut sellaista tarkkuutta kuin treeneissä. Mulla on vielä vähän opeteltavaa tuon koiran virittelyn suhteen, se on ehkä aavistuksen liian korkeassa vireessä pystyäkseen tekemään täysin keskittynyttä suoritusta. Toisaalta voi myös olla kyse siitä, että Jane tekee vähän sinne päin, kun en kisoissa voi korjata sitä missään vaiheessa lepsusta työstä ja se ajattelee työn olevan riittävän hyvää. Joka tapauksessa kisa meni hyvin ja koira oli innokas, eikä mikään liikekkään mennyt ihan täysin mönkään joten pistesaaliiksi saatiin 177 pistettä eli ykköstulos. Oltiin myös sijalla 3/9.

Tässäpä osa-alueet:
Paikalla makaaminen: 10
(Oli valppaan näköinen kun tulin piilosta ja katsoi eteenpäin, jossain vaiheessa oli vilkassut sivulle, mutta oli ollut tarkkaavaisena koko ajan.)
Seuraaminen taluttimetta: 9
(Paljon huonompaa kuin treeneissä. Alussa väljyyttä, keskivaiheilla kontakti hävis, lopussa koira edisti kohti treenireppua)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 8 1/2
(Tuomarin mukaan koira meni nopeasti alas, mutta laittoi kyynärpäät maahan vasta pitkän ajan kuluttua. Oisko eilisestä jäänyt vähän inho päälle, ei tätä yleensä tee, jos maa ei ole märkä.)
Luoksetulo:10
(Tämä oli hyvä, kannatti vaihtaa tekniikkaa pari päivää ennen kisoja)
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 9
Tämäkin mielestäni meidän tasoon nähden normaali hyvä suoritus, mutta mun käsky on vähän hidas, joten koirakaan ei pysähdy aivan seinään.
Noutaminen: 9
(Koira lähti kauhealla vauhdilla ja loikkas kapulan kimppuun ja toi sen mulle pienellä kaarteella ihan hyvään luovutusasentoon. Normaalisti tekee paljon hillitymmin ja "kauniimmin")
Kauko-ohjaus: 6
(Lähdössä Jane ei mennyt ensimmäisestä käskystä maahan. En tiedä mitä tapahtu, ei tuollaista tee normaalisti joku yhteyskatkos siinä oli kun sillä ei ilmekkään värähtänyt, ihan niiku se ei ois kuullu koko juttua. Jouduin siis pyytämään toisen kerran maahan. Kaukokäskyissä nousi ensimmäisen kerran vasta toisesta käskystä ja viimeisessä maahanmenossa ennakoi niin et just vähän ennen käskyä lähti laskeutumaan.)
Estehyppy: 9
(Törmäs vähän muhun luoksetulossa)
Kokonaisvaikutus: 10
(Tuomari tykkäs Janen innokuudesta ja meidän yhteistyöstä)
YHTEENSÄ: 177

5 kommenttia:

Luumuilija kirjoitti...

Hyvä Jane ja Anna!! Onnittelut hienosta tuloksesta :D

Susann kirjoitti...

Onnittelut hienosta ykköstuloksesta, päteviä olette :)

Heini kirjoitti...

Mahottomasti onnee!

Miten tuo koiran viretila käytännössä sulle selviää ennen itse koetta? Itse oon kans törmänny asiaan ja moni puhuu toiminta-alueesta. Mun ei tarvis koiraa nostaa, mut oon kärvistelly kans ton vireen laskemisen kanssa. Entä itse, millai saat itsesi kisakuntoon, vai ootko jo konkari? ;) Mulla olis kovat halut päästä jo kokeilemaan kisoja, mutta epäilen sitä pupuu pöksyissä..

Anna kirjoitti...

HEININ KYSYMYS 1)Kyllä tuo koiran viretilan lukeminen on ainakin minulta vaatinut useampia koe-kertoja ja koiran työskentelyn seuraamista niissä. Mikäli nostatan Janea liikaa ennen kehään menoa ylivire näkyy ennakointina, ylimmäräisenä pomppimisena seuraamisessa, liikana vauhtina useammissa liikkeissä. Meillehän on käynyt muun muassa niin, että Jane veti ALO luokan irti-seuraamisessa maaha ilman mitään käskyä. Jane meni maahan myös Terviksellä alo luokassa kun liikkeenä oli liikkestä seisominen, ennen kuin olin edes antanut SEISO käskyä. Se on siis niin täpinöissään, että se ei keskity yhdessä tekemiseen täysillä vaan sählää. Nyt kun oli kaksi kisaa peräkkäin oli entistäkin helpompi seurata koiran viretilaa ja kokeilla miten omalla toiminnalla voi siihen. Kun ensimmäisissä kisoissa vire oli vähän liian korkea (-> sähläystä), niin sunnuntain kisoissa pidensin aikaa palkan näyttämisen ja kehään menon välillä. Eli lauantaina jätin treenirepun lähelle kehän laitaa ja näytin sille palkkaa juuri ennen kehään menoa ja vielä puhuin innostavalla äänellä. Sunnuntaina taas näytin Janelle ruokapalkan repulla kaukana kehästä, jonne jätin repun. Tämän jälkeen käveltiin rauhassa kehän laidalle, pyysin Janea istumaan, silitin rauhoittavasti ja puhuin rauhallisesti töiden tekemisestä. En siis juurikaan enään innostanut koiraa palkan näkemisen jälkeen, vaan pikemminkin rauhoittelin. Kehässä Janen vire tila oli selvästi alempi ja siitä johtuen se keskittyi paremmin eikä ylilyöntejä ollut. Jokaisen koirakon pitää varmasti itse kokeilemalla löytää se paras keino päästä sopivaan vireeseen ja aika etevä pitää olla. Ainakaan Jane ei näytä etukäteen mitään erityisiä merkkejä sen viretilasta, vaan käyttäytyy niin kuin ihmeellisessä koiria vilisevässä tapahtumassa yleensäkin. Vaikea on lukea etukäteen millaisessa viretilassa koira on itse suorituksessa. Voi olla hyvä ottaa muutama liike ennen kehään menoa, ja tarkistaa miten koira työskentelee. En kuitenkaan itse suosi kauheata liikkeiden läpikäyntiä ennen koetta kehän ulkopuolella, sillä johan siinä koira vähemmästäkin kyllästyy. Korkeavireisen koiran kanssa tämä voi kuitenkin olla ihan hyvä keino laskea virettä.

Anna kirjoitti...

HEININ KYSYMYS 2)Miten saan itseni kisakuntoon. Kyllä muakin vähän jännittää, vaikka mun mielestä tilanteessa ei ole mitään jännitettävää. Mun jännitys on lähinnä fyysistä jännitystä ja sitä ei vaan voi estää, vaikka ajatuksissaan ei jännittäisikään. Tässä muutama ajatus millä itse pyrin pitämään jännitystä kurissa.
1)ÄLÄ KERÄÄ ITSELLESI PAINEITA luomalla suuria tavoitteita. Jokainen treeni ei mene täydellisesti, ei myöskään kisa ja se on ihan ok. Kisakertoja voi myös käyttää harjoittelemiseen etenkin jos tulos alkaa näyttämään heikolta. Silloin kehut ja lisäkäskyt käyttöön!
3)HARJOITTELE TARPEEKSI
tällöin tiedät, että koira osaa kyseiset liikkeet aivan varmasti, eikä sinun tarvitse kerätä extra-jännitystä siitä pysyykö koira paikkamakuussa ym. vai ei, ja voit osallistua kisaan rennolla mielellä.
2)PIDÄ KIRKKAANA MIELESSÄ MITÄ OLET TEKEMÄSSÄ. Olet harrastamassa koirasi kanssa. Olet viettämässä mukavaa päivää koirasi kanssa. Et ole ENSISIJAISESTI hakemassa 1-tulosta, tekemässä täydellistä suoritusta etkä liioin voittamassa kisaa, hakemassa mainetta ja kunniaa tai palkintoa. Mikäli näitä on tullakseen, mikäs sen hienompaa! Yleisesti ottaen mikään ei ole niin vakavaa, että sinun tulisi kisassa karjua koirallesi (poikkeuksena ehkä toisen koiran kimppuun käyminen).
3)ANNA ITSELLESI JA KOIRALLESI OIKEUS HERMOILLA
Kisatilanne on aina eri kuin treeni. Hermoilu saa näkyä omassa ja koiran suorituksessa. Kisassa saa myös epäonnistua. Moni muukin kisoissa oleva epäonnistuu :).
4)SINÄ TUNNET KOIRASI PARHAITEN, KÄYTÄ VALIKOIVAA KORVAA.
Turha ottaa tuomarin tai kilpakumppaneiden sanomisia liian vakavasti. Jos jokin liike meni pilalle ja tuomari sanoo, ettei koira selvästikään vielä osaa liikettä, sinä tiedät parhaiten mistä epäonnistunut suoritus johtui. VÄLILLÄ tuomari ja kisakaverit puhuvat ihan asiaa, rakentava ja asiallinen palaute ja neuvot kannattaa ottaa vastaan.
5)HARRASTA OMAN NÄKEMYKSESI MUKAAN
Tuomareita on joka lähtöön. Samoin mielipiteitä siitä miltä minkäkin liikkeen pitäisi näyttää. Jos muutat tekemistäsi johonkin suuntaan miellyttääksesi yhtä tuomaria, seuraava voi jälleen pitää kyseistä tapaa vääränä. Älä muuta suoritustapaa KESKEN KISAN vaikka tuomari niin käskisi. Kisassa teet niin kuin olette koiran kanssa treeneissä harjoitelleet, tuomari vähentäkööt pisteitä.
PARI VINKKIÄ VIELÄ
1)Jos koira ei tee jotakin ensimmäisellä käskyllä, muista sanoa uusi käsky entistä iloisemmalla ja innostavammalla äänellä. Älä lähde käskyttämään koiraa auktoriteetin ja ärsyyntymisen kautta
2)Muista varmistaa ennen suoritusta, suorituksen aikana ja suorituksen jälkeen, ETTÄ KOIRALLA ON KOKO AJAN MIELETTÖMÄN KIVAA!
3)KISASSA koira ansaitsee kehut myös epäonnistuneesta suorituksesta -> parempi vire seuraavaan liikkeeseen ja hyvä fiilis kisatilanteesta.