perjantai 22. toukokuuta 2009

Mahatautia ja Sikailua

Lukalla on taas kunnon mahapöpötartunta. Oksentaa ja ripuloi. Tauti alkoi lauantaiaamuna, eikä vieläkään olla oikein niskanpäällä. Ensin syötin Lukalle Canicur-kuurin, jolla ei ollut juurikaan mitään vaikutusta. Sen jälkeen hain keskiviikkona eläinlääkäriltä yli 90 eurolla lääketarpeita. Oksentaminen on loppunut, mutta silti Luka näyttää pahoinvoivalta ja ilmeisesti olo on aika kuvottava, sillä kun Luka hieman köhäsee, niin saman tien ylös nousee pari nappulaa tai vettä jota mahassa on. Koira on vaisu ja laihanlainen. Tuntuu kuitenkin että parempaan päin oltaisiin menossa. Onhan siitä edellisestä vatsataudista jo puolisen vuotta, että sinällään ihan pitkän jakson on Luka ollut terveenä ja ruokahalu hyvä. On se vaan ihnottavaa että sitten kun se tauti tulee päälle niin se sitten kehittyy oikein megaluokan pöpöksi.


Jane on sen sijaan sikaillut. Se on alkanut varastella ruokaa. Onneksi kuitenkin lähinnä koiranruokaa tai sille tarkoitettua ruokaa, mutta yhtä kaikki luvatta. Jätin yhden kerran Janen treenimakkarat pöydälle odottamaan siksi aikaa, että käyn ensin treenaamassa Lukan kanssa. Kun tulin sisälle, niin makkarat oli "tietysti" kadonneet. Tämän jälkeen yksin jäätyään Jane käy useasti nuohoamassa keittiön tasot läpi, on kaatuneita laseja ja lusikoita lattialla yms... pitäis saada neiti joskus rysänpäältä kiinni niin pääsis torumaan.
No nyt sitten kun Luka on ollut kipeänä ja saanut useaan otteeseen lääkettä päivässä, niin Jane on sitten tietysti kytännyt innolla vieressä, tyyliin MULLE KANS, MULLE KANS! Ja on tainnut käydä vähän neidin luonnolle, kun ei olekaan saanut samaa tavaraa kuin Luka. Tästä sisuuntuneena Jane on protestoinut asiaa murtautumalla Lukan (kalliille toipilasruoka) ruokapussille ja vetänyt nappuloita mahan täydeltä. Vähän näytti neiti sen jälkeen pullealta ja yöllä maistui vesi vähän väliä. No onneksi siitä ei näyttänyt Janelle koituvaan mitään haittaa. Jane ei myöskään tainnut sitä itse kokea haitalliseksi, sillä seuraavana päivänä kun olin siirtänyt Lukan ruokapussin eteisestä vessaan turvaan, oli Jane murtautunut sinne. Kun tulin käyttämästä Lukaa pissalta niin siellä veti neiti nappuloita menemään pää ruokapussissa. Eikä tässä vielä kaikki. Myöhemmin illalla tarjosin pelkästään Lukalle ruokaa, sillä oltiin menossa Janen kanssa treeneihin ja ajattelin että Jane saa ruokansa siellä. Annoin Lukalle ruuan ja Jane meni tietysti omalle ruokapaikalleen odottamaan omaa kuppiaan. Voi luoja sitä pöyristynyttä ilmettä kun se tajusi että hänelle ei tulekaan kuppia. No Luka ei kuitenkaan syönyt ruokaansa, jolloin nostin sen tiskipöydälle ja lähdin käyttämään sitä pissalla ennen kuin lähdetään Janen kanssa. Kun tulin sisälle oli kuppi tiskipöydällä tyhjänä ja hyvin nuoltuna. Taisi Jane ajatella, että koska selvästikin unohdin ojentaa hänelle kupin, niin sen on sitten parempi itse pitää huoli siitä että ruoka tulee syötyä. Siinä piti vähän miettiä, että voinko edes mennä Janen kanssa treeneihin kun siellä pitäis palkata ruualla, jota Jane oli saanut jo vähintään parin koiran edestä... Uskomatonta meininkiä kyllä neidiltä, kun ennen on saanut olla kaikki pöydillä ihan rauhassa! no mutta eikös sitä sanota että tilaisuus tekee varkaan :D Tällä hetkellä Lukan ruokasäkki on saunan lauteilla turvassa, katsotaan millon neiti taiteilee itsensä sinne ;D Mistä tämä ääretön ahneus muuten tulee? Isän vai äidin puolelta vai molemmilta?

Vähän ikävää kun torun Janea niin Lukakin ottaa siitä itseensä, vaikka ihan suoraan torun Janea. Taitaa tuo koiraherra olla vähän herkkis. Harmittaa vaan kun on kipeänä ja sitten vielä ottaa torumisetkin itteensä.

Mentiin sitten kuitenkin Janen kanssa treeneihin. Saatiin vähän vinkkejä noutoon. Tuntuu vaan että siinä menee iäisyys ennen kuin nouto on hanskassa. Muuten saatiin kouluttajalta paljon kehuja ja Jane teki hyvää työtä. Ei ottanut kouluttajasta eikä muusta porukasta häiriötä. Teki maahanmenon ja istumisen nopeasti. Paikallaanseisomista tulee nyt vähän tehokkaammin treenata ja olla tarkkana sen kanssa, ettei Jane ota yhtään askelia. Vähän tarkemmin sais kuulemma myös valita mistä koiraa palkkaa. Välillä palkkasin vähän turhan väljistä perusasennoista ja seuraamisesta. Seuraamisesta pitäs myös yrittää karsia pomppimista, vaikka Jane ei olekaan kenguru pahimmasta päästä. Kaiken lisäksi kuulemma ilmottautuminen terviksen tokoon pitäis ehottomasti olla jo tehtynä ;D Voi kuitenkin olla etten vielä ihan sillon tunne, että oltaisiin kisakunnossa...

3 kommenttia:

Aku kirjoitti...

Epäilen vahvasti varastelu taipumuksen periytyvän äidin puolelta:)
No on mulla antaa selityskin. Roopen kanssa on saanut pitää isot koiranruoka säkit avoimena keittiössä ihan näkösällä, tai luut pöydällä yms.
Mutta Akun tultua mitään syötäväksi kelpaavaa ei voi jättää pöydille tai huonosti suljettuihin kaappeihin, kaikki lähtee! Olen saanut kaverin kerran kiinni ihan verekseltään, ei ollut mitään apua. Paatumaton taparikollinen:)

Susann kirjoitti...

Ton ylläolevan kommentin jälkeen on aika paha ruveta väittämään että iskän puolelta varmaan.. joten myönnetään nyt että kaikenkaltainen sikailu tilanteessa kuin tilanteessa periytyy mitä ilmeisimmin äidin puolelta ;)

Lukalle nopeaa parantumista ja Janelle kova kuri :)

Anna kirjoitti...

Hmm... Niin kai se on nähtävä, että niin kauan kuin koiran edessä lukee Hoffipoffi koira osaa käyttäytyä, mutta auta armias kun siihen eteen vaihdetaan Karoonan :D hekoheko