Juhannuskuvia ja treeniä

JUHANNUSKUVIA

Juhannus vietettiin Kemiössä mökkeillen. Menomatkalla pysähdyttiin Hoffipoffilassa. Siellä nähtiin Diana ja Greta sekä Dianan vielä kotia vailla oleva poikapentu, joka on myöskin Janen velipuoli. Jane syöksyi penturukan päälle täydellä alistamismeiningillä, vaikka pentuhan alistui tietenkin heti. Itse kun en ollut tilanteessa mukana, niin en päässyt katkaisemaan Janen käytöstä ennen kuin huonokäytös alkoikaan. Onneksi Jane pistettiin lopulta ruotuun ja pentu ei ollut moksiskaan ja minäkin pääsin paikalle antamaan Janelle puhuttelun. Sitten Jane sai olla vähän aikaa jäähyllä, jonka jälkeen se pääsi tekemään uudestaan tuttavuutta pennun kanssa. Tällä kertaa kaikki sujui hyvin, ja sisarpuolet pääsivät leikkimään. Luka taas oli tavattoman kiinnostunut ihanasta poikalapsesta, ja olisi nuollut pennun ihan litimäräksi. Janella on ollut sen verran vähemmän outoja koirakontakteja, että luulen että tuo aavistuksen aggressiivinen ja niskanpäällepyrkivä käytös johtuu suurimmaksi osaksi Janen omasta epävarmuudesta. Se ei luota ihan täysin siihen, että vieras koira on ystävällinen ja pyrkii näyttämään saman tien oman vahvuutensa. Kuitenkin suurin osa oudoista koirakontakteista on mennyt ilman mitään pörinöitä.

Mökille odoteltiin tuttavapariskuntaa, ja heidän jack russell -tyttöä, joka on Janen kanssa saman ikäinen. Tällä kertaa oltiin heti alusta asti varauduttu Janen mahdolliseen huonoon käytökseen ja Jane pääsikin ottamaan vieraat vastaan hihnassa. Ja kauhea metakkahan siitä syntyi kun Luka ja Olli meni vieraita vastaan iloisesti ja Jane ei hihnassa päässyt paikalle yhtä nopeasti. Yritin saada Janen rauhottumaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Vein Janen sisälle rauhottumaan ja hetken päästä taas pihalle. Saman tyyppisellä alistamis meiningillä Jane yritti mennä tilanteeseen, mutta tämä katkaistiin heti. Tilanne, jossa koiria yritettiin saada tutustumaan toisiinsa kesti aika kauan ja varmasti myös lisäsi koirien paineita hetki hetkeltä. Lopulta ystävällismielinen tutustuminen kuitenkin saatiin aikaan, ja siitähän se koko Juhannuksen kestävä erottamaton ystävyys sitten alkoi. Tytöt olivat kyllä kuin paita ja peppu. Jack Russell -Tilda matki Janea kaikessa ja leikkiä kesti aika lailla loputtomiin. Ensimmäisen illan jälkeen kaksikko malttoi kuitenkin jo rauhoittua päivän temuamisten jälkeen yöunille. Aamulla sama temuaminen alkoi jälleen välittömästi jonkun erehdyttyä nousemaan sängystä. Jane löysi myös uuden harrastuksen, johon se on ihan hulluna. Frisbeen heiton ja sen kiinni ottamisen. Se jaksaisi tehdä sitä vaikka kuinka kauan! Ja tietysti, koska säätkin meitä suosi Kemiössä, jopa niin että piti aurinkorasvaa välillä lisäillä, niin ohjelmaan kuului myös auringonottoa ja uimista!

TREENIÄ

Sain Janen vihdoinkin oivaltamaan haukkumisen käskystä hakutarkoituksessa! Jes! Haukkua on yritetty jo kaivaa hetken aikaa. Lähinnä niin, että olen käskenyt Lukan haukkua ja palkannut sitä Janen istuessa Lukan vieressä, että jos se hiffaisi idean, että haukkumalla saa palkkaa. Ei tuottanut mitään tulosta. No yks aamu päätin et nyt teen kaikkeni, että saisin sen haukkumaan käskystä. Yritin ensin tätä "perinteistä" menetelmää, mutta ei kun ei. Seuraavaksi laitoin Janen hihnaan ja hihnan kiinni ulko-oven ovenkahvaan ja ei muuta kuin aamuruuan kanssa härkkimään nenän eteen niin ettei Jane aivan ylettynyt siihen missä olin. Ja tulihan se sieltä! Ja kun se kerran sen homman idean oivaltaa niin se on sitten siinä. Nyt on sitten käskystä haukkuva blondilainen.

Tokokentälle en raaskinut ottaa koiria mukaan helteeseen, joten menin oppiin ilman koiria. Tämä olikin tarpeeseen, sillä olin aivan sekaisin tokoilusta. Olikin todella tarpeen vähän selvittää omia ajatuksia, ennen kuin sekoitan koirien päät omalla sekoilullani. Sain hyödyllisiä neuvoja ja nyt niillä on viety tokoilua eteenpäin tässä kotona.