Meilläkin on kesä!

Meillä on ollut tänään uimapäivä. Luka pääsi ainoana koirana mukaan aamu-uinnille ihmisten kanssa. Luka uikin pitkään ja hartaasti, kierrellen ja kaarrellen ihmisten lomassa. Luka viihtyy vedessä ilman, että sille edes heitellään mitään lelua. Tälle reissulle ei kuitenkaan tullut kameraa mukaan, joten Lukan uimareissusta ei ole kuvia. 

Myöhemmin päivällä Jane ja Pyry pääsi omalle uimareissulle hiljaisille hiekkamontuille, jossa koirat saivat olla rauhassa vapaana.

Jane on heti valmiina uimahommiin kunhan lelu lentää veteen ensin.

Pyry on uinut vielä sen verran vähän, että Pyryn piti aluksi varovasti tutustua veteen.

Mutta kyllä se Pyrykin lopulta uskaltautui uimaan.

Uinnin jälkeen täytyy tietysti ravistaa.

Sitten ehtii myös vähän poseeraamaan

 

Kauaa ei kuitenkaan malta paikallaan olla ja mikäs sen mukavampaa kuin ottaa pienet hiekkaspurtit.

Kumipallona luokses pompin...

Äidille ei sentään Pyrykään vielä mahda mitään ja keppi vaihtaa omistajaa.

Izan juhannusterkut

Katri lähetti Izasta juhannuskuvia. Neiti sen kuin kaunistuu! Karva tytöltä kuulemma lähtee ja täällä on Pyryn kanssa ihan sama homma. Iza on päässyt viesti- ja esineruututreeneihin. Aika terävän näköinen neiti on kuvissa, selvästi jotain mielenkiintoista näköpiirissä!

Ässät 6v

Onnea kaikille Ässille ja erityisesti mun ihka omalle iki-ihanalle typykälle!

Synttärisankari

Vanhennutaan koirien kanssa käsi kädessä. Ensin minä, pari päivää myöhemmin Jane ja vielä myöhemmin tässä kuussa Luka. Pyry tulee nyt tekemään poikkeuksen tähän synttärisumaan.

Pommin ja Roin kuvaterkut + omat kuulumiset

Pommi poseeraa

Roi kotipihalla

Roi on päässyt muuttamaan perheensä kanssa uuteen isompaan kotiin. Roi on kuulemma ottanut muuttotouhut rennosti ja sopeutunut uuteen asuinpaikkaan hyvin. Roi on omistajineen ollut pentukursilla ja nyt kurssin päätyttyä he miettivät mitä koiran kanssa jatkossa touhuttaisiin, harkintalistalla on tokoa, agia ja jälkeä. Roi kuulemma nauttii hoffeillle tyypilliseen tapaan valtavasti uimisesta ja pyrkii veteen aina kun sitä on lähistöllä.

Kirjoitetaan vähän Pyrynkin kuulumisia. Pyrykin kävi tänään ensimmäistä kertaa uimassa. Minä kahlasin edellä ja Pyry oli hihnassa, jolla suostuttelin sitä aina vähän syvemmälle. Aluksi jouduin hieman suostuttelemaan, mutta kohtuu rohkeasti Pyry kahlasi mun mukana aina syvemmälle ja lopuksi lähti muina miehinä uimaankin, hihna vaan ei riittänyt kovin pitkälle. Rauhallisemman oloinen uintitekniikka vaikutti olevan kuin ässillä ;) Jane ja Lukakin tietty pääsi polskimaan ja hyppimään laiturilta. Mulla oli eilen työkavereita viettämässä iltaa täällä meillä ja koirat käyttäyty kyllä hienosti. Pyry jatkaa Lukan jalan jäljissä ja hurmaa kaikki ihmiset lempeällä olemuksellaan. Se nuolee naamat ja kiipeää syliin sohvalle. Pyry on jo kasvanut Janesta ohi ja luulen, että kasvaa vielä Lukastakin. Se on kyllä ihana lempeä pikkujätti. Pyry ei jännittänyt yhtään vieraita ihmisiä ja pyöri niiden ympärillä muina miehinä. Tänään uimapaikalla oli joukko lapsia ja niistäkään Pyry ei välittänyt mitään, muutamaa uimaria se kävi nuolaisemassa päästä kun yrittivät nousta takaisin laiturille.

Mä olen aloittanut kesäloman ja työt kutsuu jälleen tuossa elokuun kahdeksannen päivä paikkeilla. Nyt ladataan akkuja ja tehdään sitä mikä milloinkin tuntuu mukavalta. Ensimmäinen kokonainen lukuvuosi työelämää takana ja sitä myötä paljon uutta opittu ja omaksuttu. Sain myös ehkä suurimman urakkani ikinä valmiiksi, nimittäin GRADUN. Se on nyt over and out! Aivan mahtava olo kun ei tarvi koko ajan puurtaa jotakin. Saa vain olla. Lisäksi se viimeinen tentti, johon luin Karoonan leirillä, meni läpi! Alimmalla mahdollisella arvosanalla tietenkin. Joten kokonaisuudessaan opinnot on tällä haavaa paketissa. Vielä myöhemmin pitäisi käydä vuosi jossain opiskelemassa, mutta se nyt ei ole ajankohtaista ainakaan vuoteen. Nyt on siis syytä juhlaan! Elämä here i come! Nautitaan kesästä täysin siemauksin!

B-tyttöjen huikeat suoritukset

Iza ja Katri ovat suorittaneet myös jatkokoulutuskurssin sekä sen loppukokeen mahtavin arvosanoin:

Luoksepäästävyys: 10
Paikallaolo maassa, aika 30s, matka 5m: 9
Seuraaminen vapaana: 9,5
Liikkeestä maahanmeno: 9,5
Paikallaan istumisesta luoksetulo: 10
Liikkeestä seisominen: 9
Noutaminen: 8,5
Eteenmeno: 10
Hyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 9,5
Yht. 141 / 150 pistettä

Aivan mahtava rivi noin nuoren koiran kanssa. Onnea!

Varpu kävi tänään Harjavallan ryhmänäyttelyssä, missä hoffeja tuomaroi Suncica Lavic Serbiasta. Varpu oli pentuluokan ainoa koira. Varpun ja Suskin kehäyhteistyöllä saatiin mukava palkinto, kun Varpu sai KP:n ja oli ROP pentu. Onnea! Arvostelun voi käydä lukemassa Suskin kotisivuilta.

Metsälenkillä

Viime viikonloppuna lähdettiin oikein autolla metsälenkille. Ajelin jonnekin Kirkkonummen suuntaan sen verran pikkuteitä, että päästiin vähän ruuhka-asumisalueen ulkopuolelle. Eipä aikaakaan kun eteen tuli hakkuuaukea ja sopivasti toisella puolella pieni pisto, johon saattoi jättää auton. Ehdin tietty ajaa piston ohi ja ei muuta kuin uukkaria tekemään ja auto pistolle parkkiin. Koirat hihnaan ja ulos autosta, viereistä tietä pitkin meni kohtuullisen tiheään autoja. Ajattelin, että hakkuuaukea olisi hyvä lenkkeilypaikka, koska siellä ei mennyt mitään tietä eikä polkua, joten ajattelin, että meillä olisi hyvin pieni mahdollisuus törmätä kehenkään toiseen ulkoilijaporukkaan. Kun päästiin tien yli ja varsinaiselle hakkuuaukealle se osoittautuikin lähitarkastelemalta koivutaimikoksi, jolla oli minua pidempiä koivun taimia ihan saamarin tiheässä. Lukan päästin suosiolla irti, koska olin luottavainen sen suhteen, että se ei lähde pupun perässä tielle. Kahden hihnassa olevan koiran kanssa taimikon ylittäminen oli melkoinen urheilusuoritus ja lenkkeilyn ja luonnossaliikkumisen ilo oli siitä aika kaukana. Onneksi taimikon toisella puolella odotti kallioinen harvennettu männikkö. Nappasin muutamat potretit ja päästin Pyryn ja Lukan kävelemään. Yhdellä irtilenkillä kun koko kopla oli yhtä aikaa irti, vauhti ja rymyäminen nousi sen verran kiivaaksi, että Luka alkoikin pian ontua. Niinpä päätin pitää yhden hihnassa. Meno oli kuitenkin aika rauhallista (varmaan taimikon ylitys oli vienyt kaikista mehut) ja päätin päästää kaikki irti. Aurinko alkoi jo laskea ja kierrettiin vielä viimeiset kiemurat ennen kuin oli tarkoitus lähteä suuntaamaan takiaismaisen taimikon yli kohti autoa. Tähyilin ympärillemme ja bongasin taimikon toisella puolella hirven. Äkkiä koirat hihnaan ja jäätiin tähyilemaan tummaa hahmoa. Hirvi pysyi aivan liikkumattomana, mutta kerran, kaksi näin sen liikauttavan päätään. Onneksi hirvi pysyi omalla puolellaan metsää ja me saimme ulkoilla omalla puolellamme. En olisi välittänyt tehdä lähempää tuttavuutta. Summa summarum lenkki oli aika vaativa ja villieläinten paljous huolestuttava kahden saalisviettisen höpövartin turvallisen ulkoiluttamisen näkökulmasta. Odotan innolla seuraavaa kertaa! :/

PS: Ollaan selvästi onnistuttu meidän korkealuokkaisessa jalostusohjelmassa kun katsoo noita vahnempien sukupolvien koiria. Pyryn korvathan riippuu lähes posken myötäisesti toisin kuin noilla töttörökorvilla. Tosin osa pennuista on ikävä kyllä perinyt äitinsä korvat :/

Pyry (Karoonan Bombadil)

Pyry on muuttanut takaisin tänne äitinsä ja isoenopuolensa luokse. Kiitos sinne Vesilahden suunnalle siitä, että olette kasvattaneet avoimen ja itseluottamusta omaavan koirapojan. Tarkoitus on, että seuraan Pyryn käytöstä hetken ja sitten Pyrylle etsitään uutta kotia. Jane on tällä hetkellä hoidossa, mutta Luka ja Pyry ovat tulleet hyvin juttuun. Pyry kunnioittaa vanhempaa Lukaa vaikka onkin välillä vähän turhan rohkea ja itsevarma. Pyry on mielestäni todella valloittava hännänheiluttaja. Se tuntuu suhtautuvan lähes kaikkeen (lapsiin, pyöriin, vieraisiin ihmisiin ja koiriin) hyvin avoimesti. Se on tullut monessa asiassa äitiinsä, ja siksi kai se minusta tuntuukin niin ihanalta. Pyryn pään ilmeessä on paljon samaa Janen kanssa. Pyryllä on taistelutahtoa ja saalisvietti on aika kova. Pyry on hyvin aktiivinen ja se haluaisin koko ajan tehdä jotakin (aivan niinkuin Janekin). Urosmaista kovapäisyyttä löytyy ja Pyry tarvitsee selkeät rajat. 

Pyry on osoittanut olevansa oppimiskykyinen. Ollaankin harjoiteltu naksuttimen kanssa kontaktin ottamista, luoksetuloa ja maahanmenoa. Istua Pyry jo osasikin. Pyry on oppinut uusia asioita nopeasti, mutta välillä se pysähtyy ihmettelemään ympärillä näkyviä asioita. Maisemanvaihdos maalta kaupunkiin on varmasti Pyrylle ihmeellinen juttu. Torstaina käytiin Pyryn kanssa agilitytreeneissä. Pyrystä oli lähes mahdotonta olla hiljaa ja rauhallisena kentänlaidalla toisten suorittaessa rataa. Päästiinkin harjoittelemaan oikein kunnolla sitä, miten harjoituskentällä ollaan. Pyry piti ääntä ja hyppi. Minä yritin palkata aina kun Pyry rauhoittui ja oli hiljaa. Pyry joutui odottelemaan kahden koirakon verran ja siinäpä sitä oli Pyrylle jo paljon haastetta ja aivojumppaa. Lopulta Pyrykin pääsi kentälle tutustumaan irtorenkaaseen. Pyry meni hyvin avoimesti kouluttajan luo ja oli hyvin yhteistyökykyinen, vaikka tilanne oli Pyrylle aivan uusi. Pyry oppi menemään irtorenkaan läpi ja työskentelmään ihmisen kanssa. Yhden kunniakierroksenkin Pyry juoksi pitkin hallia tervehtimässä muut paikalla olevat ihmiset. Heitäkin kohtaan Pyry oli täysin avoin. Minusta oli hienoa, että Pyry pystyi työntekoon hallilla, vaikka tilanne oli sille täysin uusi ja se kävi selvästi kierroksilla. 

Eilen Pyry pääsi käymään koirapuistossa. Sieltä löytyikin sopiva leikkikaveri, vuoden ikäinen tollerinarttu. Penskoilla oli hauskaa ja pääsivät oikeen kunnolla leikkimään ja jytäämään. Pyry käyttäytyi puistossa hienosti, jätti vanhemman uroksen rauhaan ja keskittyi leikkimään nuoren neidin kanssa. Myös kaikki puiston ihmiset tervehdittiin avoimesti ja ystävällisesti.

Lukakin lähettää terveisiä. Se näyttää Pyrylle hyvää esimerkkiä siitä, miten kasvetaan kunnon hovawartiksi. Kun Lukaa katsoo Pyryn rinnalla, joka on vahva kuin karhu, alkaa huomata miten Lukakin alkaa olla jo vanha poika, tuleehan kesällä yhdeksän vuotta täyteen. Vanhoissa koirissa on kyllä sitä jotain. Luka toimii kuin ajatus. Jos sen kanssa on yksin liikkeellä, sitä voi pitää lenkillä irti, koska se kulkee niin nätisti ja kuuliaisesti lähellä. Se ei lähde enää luvattomille teille, vaan se tekee parhaansa, jotta mamma olisi siihen tyytyväinen. Jos mamma suuttuu, se on kamalinta maailmassa. Lukakin on varmasti nauttinut siitä aktiivisuuspiikistä, jonka Pyry on tuonut meidän elämään. Lenkillä on makupalat mukana ja kaikista pikku tempuista saa palkkaa. Kun mamma lähtee töihin, se kehittelee aktivointijuttuja ja naksutinkin on kaivettu entistä useammin esille. Täytyy kyllä todeta, että meidän elämä oli muuttunut aika tylsäksi arjeksi. Lukasta on myös kivaa kun Pyry makoilee sen kanssa pihalla. Jane kun on aina siellä missä minäkin. 

Pojat

Tänään sain lukea Karoonan blogista myös suruviestin. Ihana Elsa (Janen äiti, Pyryn mummo) on siirtynyt sateenkaarisillalle. Kiitos Elsa kaikesta ihanasta mitä olet tuonut elämääni!

Lepää rauhassa Elsa!

 

 Elsa-äiti ja Jane 7,5 vkoa.
Kuva: Susann Laaksonen